Mietiskelyjä

Eräänä päivänä Bruno oli niin tylsistynyt Aus-vitsin kodissaan, että hän päätti, että oli vihdoin aika lähteä löytöretkelle. Juuri kun hän oli luovuttamaisillaan pitkän kävelymatkan jälkeen, hän näki kaukaisuudessa pisteen, joka herätti hänen mielenkiintonsa. Lähestyessään pistettä, siitä muovautuikin ihminen, Brunon ikäinen poika. Shmuel ja Bruno ystävystyivät ja siitä lähtien Bruno on vieraillut aidan vierellä lähes joka päivä.

Kirja on edennyt jo todella pitkälle, mutta jännitys siitä mitä lopussa tapahtuu on edelleen vahva, ellei jopa kasvanut. Kirjailija on alkanut tuomaan entistä enemmän esiin Brunon naiiveja puolia. Hän on vasta pieni poika eikä ymmärrä mistään mitään, vaan uskoo aina elämän hyvyyteen. Bruno on salannut vierailut Shmuelin luokse kaikilta, se oli ensimmäinen päätös minkä hän vaikuttaa tehneen itse, ilman isän tai jonkun muun vanhemman apua. Tieto ympäröivän maailman pahuudesta ei ole vielä iskenyt Brunolle, mutta uskon sen tapahtuvan tarinan edetessä.

Viettäessään aikaa yhdessä Smuelin kanssa Bruno on esittänyt ystävälleen paljon kysymyksiä. Suurin osa kysymyksistä ja lausahduksista ovat todella lapsenomaisia. Hän esimerkiksi toivoi voivansa itsekin käyttää yöpaitaa koko päivän, koska hänen siistit vaatteensa eivät hänen mielestään olleet tarpeeksi mukavat. Eihän 9-vuotias voi vielä ymmärtää kaikkea maailmasta, mutta olisin luullut Brunon olevan vähän "viisaampi". Mutta toisaalta Hitlerin aikana propaganda oli niin voimakasta, että ei pientä lasta voi syyttää niihin asioihin uskomisesta, varsinkin kun hänen isänsä on Hitlerin yksi luottomiehistä.

Kirja on ollut tähän mennessä todella mielenkiintoinen ja olen todella tyytyväinen kirjavalintaamme.

-Veera-