Ajatuksia kirjasta

Kuten Veerakin totesi kirjoituksessaan, minullakaan ei juurikaan ollut ennakko-odotuksia kirjan suhteen. Tiesin kuitenkin suurin piirtein mistä kirja kertoi ennen kuin aloin sitä lukemaan ja olin kuullut muilta että kirja on aika surullinen mutta muuta en sitten kirjasta tiennytkään.

                      Olen nyt lukenut kirjasta noin kolmasosan ja en oikein osaa vielä sanoa mistä kirjan tarinassa on kyse. Juonen edetessä henkilöitä esitellään tarkemmin ja heistä saa hyvän mielikuvan päähän jo kirjan alkupuolella. Tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta ja malttamattomana luen sitä eteenpäin saadakseni tietää mikä on seuraava juonenkäänne.

                      Kirja on kirjoitettu pienen 9-vuotiaan pojan, Brunon, näkökulmasta, joka tekee tästä kirjasta ainutlaatuisemman ja kiinnostavamman. En ole aikaisemmin lukenut mitään vastaavanlaista kirjaa. On kiintoisaa nähdä miten 9-vuotias näkee ympärillään olevan maailman ja kuinka sinisilmäisiä lapset joskus voivatkaan olla. Jos kirja olisi kirjoitettu vaikkapa jonkun aikuisen kertomana, en usko että kirja olisi yhtä kiinnostava. Kirjan juonenkäänteet herättävät paljon tunteita ja kysymyksiä, kuten esimerkiksi niissä kohdissa joissa Bruno viittaa ”Ausvitsiin” ja ”Hilleriin” ja auttamatta lukija alkaa miettimään mitä kirjassa tulee tapahtumaan. Odotan innolla seuraavia juonenkäänteitä.

-Pinja-