Junalla Auschwitziin

Luin juuri kohdan sivulta 45 jossa Bruno perheensä kanssa on lähdössä Auschwitziin junalla, ja se herätti ajatuksia. Hän näkee toiselta raiteelta samaan suuntaan lähtevän junan täynnä juutalaisia, on mielestäni todella hyvä ja yksinkertainen ajankuvaus. Bruno ei ymmärrä näkemäänsä, hän sanoo haluavansa juosta kertomaan heille että heidän junassaan on runsaasti tilaa, mikseivät he vaihtaisi. Junassa jolla he ovat lähdössä, on vain heidät ja pari muuta ja se oli oikein hienoksi laitettu, tilava ja mukava, kun taas toinen juna niin täynnä että varmasti monet eivät varmasti edes mahtuneet hengittämään kunnolla, eivätkä ehkä edes selvinneet matkasta elossa mutta Bruno on täysin tietämätön tästä kaikesta.
          Välillä kirjaa lukiessa Brunon jopa 9-vuotiaalle aika naiivius alkaa hieman turhauttaa, mutta ymmärrän että kirjan kirjoittaja John Boyne on halunnutkin tehdä hahmosta sellaisen. Se, ettei Bruno usein ymmärrä näkemiänsä asioita ja että lukija itse ymmärtää tapahtumien todellisen luonteen häntä paremmin, tekee jollakin tapaa kamalien tapahtumien käsittelemisestä helpompaa. Asioita ei ikään kuin näytetä lukijalle suoraan naamaan vaan ne kiedotaan ensin pumpuliin ja sitten annetaan lukijan avata kääreet itse.

-Maaru Harilo